Verohallinto on päivittänyt ohjettaan peitellystä osingosta elokuun lopulla, joten kerrataan tässä aina ajankohtaista asiaa. Aihetta käsitellään pääasiassa osakeyhtiön ja osakeyhtiön osakkaan näkökulmasta.
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja tämän vuoksi osakeyhtiön osakas tai hänen omaisensa eivät voi käypää korvausta maksamatta ottaa osakeyhtiön omaisuutta yksityiskäyttöönsä ilman veroseuraamuksia. Kun osakas tekee liiketoimia osakeyhtiön kanssa, on kaupankäynnissä ja sopimuksisssa noudatettava käypää hinnoittelua (yhtiön ja osakkaan välisten oikeustoimien hinnoittelu ja ehdot vastaa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu). Jos osakas saa yhtiöstä osakasasemansa perusteella sellaista taloudellista ja rahanarvoista etua, jota ei olisi syntynyt toisistaan riippumattomien osapuolten välillä, osakkaan saama etuus voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Tämä voi muodostua poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikeetta saadusta etuudesta. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakastaholle tavalla, joka on todelliselta luonteeltaan voitonjakoa. Peitellyksi osingoksi katsottavan edun saajana voi olla myös osakkaan omainen, mutta veroseuraamukset kohdistuvat kuitenkin pääsääntöisesti osakkaaseen. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja.
Luonnollisen henkilön eli tässä tapauksessa osakkaan verotuksessa peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Ali- tai ylihintaan tapahtuneissa kaupoissa osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. Peitellystä osingosta määrätään myös veronkorotus. Peitellyn osingon verottamiseen johtavissa yhtiön ja osakkaan välisissä toimissa saattaa toisinaan olla piirteitä, jotka viittaavat myös veron kiertämiseen. Lähtökohtana on, että yhtiön hyväksi työskentelevälle osakkaalle voidaan maksaa palkkaa rahana tai muina etuina. Osakkaan yhtiöstä saama etuus katsotaan palkaksi, kun osakas työskentelee yhtiössä, osakkaalle maksettu suoritus on käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkkana ja palkasta annetaan ajallaan asianmukaiset tulorekisteri-ilmoitukset. Jos jokin edellä kerrotusta kolmesta edellytyksestä ei täyty, osakkaan tai hänen omaisensa osakeyhtiöstä saama etuus voidaan kokonaisarvioinnin perusteella katsoa sen laadusta tai määrästä riippumatta peitellyksi osingoksi. Peiteltyä osinkoa voidaan katsoa muodostuvan osakkaan työskentelystä ja kirjanpidon palkkakirjauksesta riippumatta esimerkiksi silloin, jos yhtiö maksaa vuoden aikana osakkaan elantomenoja, mutta ne kirjataan palkaksi vasta tilinpäätökseen eikä niistä ole annettu ajallaan tulorekisteri-ilmoituksia. Tässä on hyvä huomata, että samoin tulkitaan ennakkopalkan nostot, jotka käsitellään palkaksi vasta tilinpäätökseen. Hyvä esimerkki peitellystä osingosta on myös päivärahat ja kilometrikorvaukset, joiden ei voida osoittaa perustuneen todellisiin työmatkoihin, katsotaan aina peitellyksi osingoksi.
Lähtökohta on, että osakeyhtiö voi antaa lainaa lähipiiriinsä kuuluvalle taholle. Osakeyhtiön lähipiiriin kuuluvalle henkilölle annettujen lainojen yhtiöoikeudellinen hyväksyttävyys arvioidaan osakeyhtiölain yleisten periaatteiden nojalla. Osakeyhtiön antamaan lainaan liittyy aina velvollisuus maksaa laina takaisin yhtiölle. Tuloverolain 53 a §:ssä osakkeenomistajan tai hänen perheenjäsenensä osakeyhtiöstä nostamasta rahalainasta käytetään termiä osakaslaina. Koska osakaslaina verotetaan TVL 53 a §:n mukaan pääomatulona, se voi vain poikkeustapauksessa tulla verotetuksi peiteltynä osinkona. Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei myöskään edellytetä maksettavan korkoa, joten perimättä olevan koron tai alikorkoisen lainan johdosta ei tehdä lisäyksiä yhtiön ja osakkaan verotettavaan tuloon. Korkoa on kuitenkin perittävä, jos laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana. Käypänä osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön kahdesti vuodessa vahvistaman peruskoron suuruista korkoa. Osakas voi antaa lainaa yhtiölleen ja periä siitä korkoa. Jos koron määrä ja määräytymisperuste vastaavat käypää hinnoittelua, lainasta maksettava korko verotetaan osakkaan pääomatulona. Jos koron määrä tai määräytymisperuste ylittävät käypänä pidettävän korkotason, käyvän korkotason ylittävä osa korosta katsotaan peitellyksi osingoksi.
Peiteltyä osinkoa muodostuu, jos osakeyhtiön varoilla maksetaan osakkaan yksityisiä menoja kuten osakkaan puhelinkuluja, autokuluja (huollot, varaosat, polttoaineet), elintarvikeostoja, asunnon remontointi- tai rakennuskuluja tai harrastustoimintaan liittyviä menoja. Peiteltyä osinkoa muodostuu myös silloin, jos osakas nostaa yhtiöstä rahaa omaan käyttöönsä. Myös käteiskassasta tehdyt nostot aiheuttavat samanlaisen muodostumisen. Jos yhtiö käsittelee osakkaan puolesta maksamansa menot tai osakkaan nostamat rahasummat asianmukaisesti osakkaan saamana palkkana tai osakaslainana, peiteltyä osinkoa ei muodostu. Peiteltyä osinkoa ei muodostu myöskään silloin, jos osakas korvaa hankinnat yhtiölle pian (esim. muutaman päivän kuluessa) hankintojen jälkeen maksamalla yksityismenoistaan aiheutuneet kulut yhtiölle takaisin.
Myös veron välttämiseksi jaettuja varoja omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi kyseeseen tulee peitelty osinko. Jos omien osakkeiden hankkimiselle esitetään liiketaloudellinen syy, hankkimista ei pidetä osingosta menevän veron välttämisenä. Myös tässä tapauksessa pitää huomioida osakkeille käypä hinta. Yhtiö voi jakaa varoja esimerkiksi osakkeita hankkimalla tai osakepääomaa alentamalla siitä syystä, että yhtiön pääomatarve on pienentynyt toiminnan supistumisen vuoksi tai yhtiö on myynyt toiminnassaan tarpeetonta omaisuutta. Tällaisessa tilanteessa ei katsota syntyvän peiteltyä osinkoa.
Osakeyhtiön kannalta, jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa, on peiteltyä osinkoa jakavan yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiölle tuloutetaan saamatta jäänyt tulo tai perusteetta vähennetty meno. Yhtiön tuloon lisätään EVL 7 §:n nojalla myös kaikki peitellyn osingon jakamisesta syntyneet kulut, jotka ylittävät yhtiön mahdollisesti saaman vastikkeen ja yhtiön tuloon lisätyn peitellyn osingon yhteismäärän.
Mahdollisen peitellyn osingon muotoja on suurinpiirtein yhtä monta, kun on tapaa siirtää yhtiön varoja, sopimuksi tai muuta sellaista osakkaalle tai osakkaan käyttöön. Huomionarvoista on myös, että peitelty osingon taustalla ei aina ole tahallisuutta. Lisätietoa löytyy Verohallinnon kattavasta ohjeesta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48147/peitelty-osinko11/