Yleisen alv-prosentin korotus käytännössä
Kuten nyt varmasti kaikilla on jo tiedossa, niin yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Tässä kohtaa siis muita muutoksia ei tule, joten ainoa asia on se, että elokuun loppuun asti 24 prosentin alv:lla laskutetut tuotteet ja palvelut laskutetaan syyskuun alusta sitten 25,5 prosentin verokannalla. Muiden verokantojen muutokset tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2025. Näistä siis lisää siinä kohtaa, jos muutoksia tulee.
No mikä sitten ratkaisee, että käytetäänkö alv-prosenttia 25 vai 25,5? Kuten tähänkin asti, tavaran myynnin arvonlisävero kohdistetaan yleensä sille verokaudelle, jonka aikana tavara on toimitettu eli luovutettu ostajan haltuun. Sovelletaan siis niin sanotusti suoriteperusteisuutta. Jos tavara luovutetaan ostajalle viimeistään 31.8.2024, sovellettava verokanta on 24 %, vaikka ostaja maksaisi tavaran myöhemmin syyskuun aikana. Palvelun myynnin arvonlisävero kohdistetaan sille verokaudelle, jonka aikana palvelu on suoritettu. Jos palvelun suorittaminen on kesken silloin, kun verokanta muuttuu, sovelletaan palvelun päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on asiakkaan käytettävissä. Eli palvelun myynnin arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia, jos palvelun toimittaminen on kesken elo-syyskuun vaihteessa ja palvelu on asiakkaan käytössä vasta syyskuun puolella.
Ennakkomaksu on kuitenkin pieni poikkeus tässä kohtaa. Ennakkomaksun saaja ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron siltä verokaudelta, jonka aikana ennakkomaksu on maksettu. Jos ennakkomaksu on kertynyt myyjälle ennen elokuun viimeistä päivää, sovellettava verokanta on 24 prosenttia. Osamaksukaupassa arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle.
Uutta verokantaa sovelletaan sellaiseen tavaran yhteisöhankintaan, joka pitää kohdistaa syyskuulle 2024 tai sen jälkeen. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, jonka aikana hankinta on tehty. Tavaran yhteisöhankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on vastaanotettu. Jos ostajalle kuitenkin annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle. Kaikissa EU-maissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, kun elinkeinonharjoittaja myy yleissäännön mukaisen palvelun toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Suomessa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan moniin muihinkin kuin yleissäännön mukaisiin palveluihin. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että myynnin veron maksaa myyjän sijaan palvelun ostaja Suomessa. Jos käännetyn verovelvollisuuden alainen palvelu on suoritettu 1.9.2024 tai sen jälkeen, palvelun myynnin arvonlisäveroon sovelletaan 25,5 %:n verokantaa. Jos palvelusta on kertynyt ennakkomaksu ennen 1.9.2024, myynnin arvonlisäveroon sovelletaan kuitenkin 24 %:n verokantaa.
Arvonlisäveroilmoituksella (Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus) kaikki menee kuten ennenkin. Kohdassa “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %:n vero” saattaa siis siirtymäaikan olla esim. maksuperusteista kirjanpitoa tehdessä sekä 24% alv:a että 25,5% arvonlisäveroa. Kirjanpidon ohjelmistoissa on nyt elokuun lopulla tulossa päivityksiä tai sitten päivityksiä on jo tehty, jotta arvonlisäverot nousevat alv-ilmoitukselle oikein. Tuossa kuun vaihteessa, kun myyntilaskuja tekee, niin kannattaa olla tarkkana, että laskulle tulee oikeat alv-kannat. Helpompi ja nopeampi tehdä heti oikein, kun korjailla myöhemmin.
Lähde ja lisätietoa: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlisaveroprosentit/Yleinen-arvonlisaverokanta-nousee-syyskuussa/
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.9.2024
Hallituksen eduskunnalle jättämän esityksen mukaan yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan 1.9.2024. Tämä koskee siis useimpia Suomessa myytäviä tuotteita ja palveluita. Alennetut alv-kannat pysyvät vielä tässä kohtaa kuitenkin 14 ja 10 prosentissa, joten esimerkiksi ruoan arvonlisäverotus ei ole kiristymässä. Makeisten ja suklaan arvonlisävero kuitenkin ollaan nostamassa 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin. Nämä alempien verokantojen muutokset tullee sitten myöhemmin voimaan. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan arvonlisäveroprosentti määräytyy sen mukaan, onko palvelu suoritettu tai tavara toimitettu asiakkaalle ennen vai jälkeen 1.9.2024. Myös osamaksukaupassa tavaran luovutushetki määrää arvonlisäveron määräytymisperusteen.
Verohallinto julkaisee ohjeet yleisen arvonlisäverokannan muutokseen liittyen kesäkuun alussa. Tarkempaa ohjeistusta on siis luvassa lähiaikoina.
Pienille yrityksille arvonlisäverotukseen muutoksia 2025
Pienille mikroyrityksille on tulossa joitain muutoksia arvonlisäverotukseen 1.1.2025. Muutosten taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi, jonka tavoitteena on vähentää pienyritysten hallinnollista taakkaa, luoda EU:n alueella sijaitseville pienyrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet sekä edistää kansainvälisen kaupan kehitystä.
Olennaisin näistä lienee arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen kokonaan, joten alle 30 000 euron liikevaihdolla ei saa tuosta eteenpäin enää arvonlisäveroon huojennusta. Vähäisen toiminnan raja, eli liikevaihto enintään 15 000 euroa, voi muuttua, mutta tästä ei vielä ole päätöstä. Tuo raja tarkoittaa, että siinä tapauksessa ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin myynneistä ei tilitetä arvonlisäveroa, eikä ostoista vähennetä arvonlisäveroa. Vapaaehtoisesti rekiseriin voi kuitenkin hakeutua.
EU:n alueella otetaan käyttöön pienyritysten erityisjärjestelmä, jonka myötä vähäisen toiminnan verovapautuksen soveltamisala laajenee myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen yritykseen. Nykyisin verovapautus voidaan myöntää yrityksille vain niiden sijoittautumisvaltiossa. Järjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Jos yritys haluaa hyödyntää verovapautusta toisessa EU-maassa, sen pitää rekisteröityä erityisjärjestelmään sijaintivaltiossaan. Verovapautta voi hyödyntää yritys, jonka liikevaihto EU-alueella on enintään 100 000 euroa eivätkä myynnit ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa kohdemaissa.
Tällä hetkellä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:n muuttamisesta on lausuntokierroksella ja lisätietoa tullee vielä alkuvuodesta 2024. Lisätietoa löytyy täältä: Verohallinnon sivuille
Kirjanpitäjälle töitä tarjolla!
Päivitys: Tekijä löytynyt!
Haemme taloushallinnon osaajaa. Toimit asiakasvastuullisessa roolissa tehden kirjanpitoa sekä mahdollisesti myös jonkun verran palkanlaskentaa sinulle osoitetuille asiakasyrityksille. Päivittäiseen työhösi kuuluu luonnollisesti myös asiakaspalvelua sekä asiakassuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Rekryilmoitus löytyy täältä: Linkki
Lisätietoja voit kysellä Juhalta (p. 050 3098 442 / [email protected])
Kaupparekisterilakia uudistettu
Uudistettu kaupparekisterilaki on vahvistettu ja se tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023. Olennaisimmat muutokset koskevat kaupparekisterin tietojen ajantasalla pitämistä.
Tässä muutamat nostot aiheeseen liittyen:
- Laiminlyönneistä tulee uusia seuraamuksia
- Jos osakeyhtiö, osuuskunta, eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta ei ilmoita tilinpäätöstä kaupparekisteriin 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, PRH perii käsittelymaksun
- Tulevaisuudessa PRH perii tilinpäätöksen myöhästymismaksun, jonka määrä tulee olemaan nykyistä maksua suurempi (150 – 600 euroa riippuen myöhästymisen kestosta)
- Tilinpäätöksen kokonaan ilmoittamatta jättämisestä peritään jatkossa erillinen maksu
- Tulevaisuudessa yritys voidaan poistaa rekisteristä myös, jos se ei ilmoita kaupparekisteriin tietoja tosiasiallisista edunsaajistaan (omistajistaan)
- Kaupparekisteritiedot tulee tarkistaa vuosittain
- Tarkastamisvelvollisuus alkaa vuodesta 2025
- Koskee pääasiassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia (myös eurooppayhtiöillä, eurooppaosuuskunnilla ja ulkomaisilla elinkeinonharjoittajilla, jotka ovat perustaneet sivuliikkeen Suomeen)
- Jos tarkistusta ei suoriteta, voi PRH määrätä 300 euron laiminlyöntimaksun
- Toiminimiyrittäjän ei ole pakko ilmoittautua kaupparekisteriin
- Toiminimiyrittäjän (yksityisen elinkeinonharjoittajan) ei pääosin enää tarvitse rekisteröityä kaupparekisteriin
- Rekisteröityminen pakollista kuitenkin esimerkiksi silloin, kun yritystoiminnassa käytetään toiminimeä, jolle yrittäjä haluaa yksinoikeuden
- Sähköisestä asioinnista pakollista vuodesta 2026 alkaen
- Tietojen ilmoittaminen tapahtuu sähköisesti YTJ-palvelussa
- Koskee perustamis-, muutos- ja lopettamisilmoituksia sekä tilinpäätöksiä
PRH:n sivuilta löytyy lisätietoa aiheesta (tässä linkki tiivistelmään laista: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/uusikaupparekisterilaki.html)
Yrittäjän eläkelakiin muutoksia
Yrittäjän eläkelaki muuttuu vuoden 2023 alusta. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Lakiuudistuksen myötä yrittäjän työtuloa määritellään tarkemmin ja tarkistetaan useammin. Käytännössä siis työtulon määrittely muuttuu siten, että työtulon on oltava sen suuruinen kun tilanteessa, jos yrittäjä palkkaisi työtään tekemään henkilön, jolla on vastaava ammattitaito. Pohjatietona työtulon määrittämisessä käytetään toimialan palkansaajien mediaanipalkkaa, mutta ihan niin suoraviivaisesti onneksi sitä ei määritetä. Yrittäjällä mahdollisuus vaikuttaa työtulon suuruuteen tämän lisäksi muilla työpanoksen arvoon liittyvillä tiedoilla, kuten työn määrällä, yrittäjän ammattitaidolla ja yritystoiminnan laajuudella. Lisäksi työtulon määrittämisessä on eläkeyhtiöiden laskurit antavat työtulosuositukselle +/- 30% liikkumavaran.
Iso muutos YEL-uudistuksessa koskee eläkeyhtiöiden velvollisuutta tarkistaa yrittäjän työtulot säännöllisesti. Tästä eteenpäin eläkeyhtiöt tarkistavat yrittäjien työtulon säännöllisesti joka kolmas vuosi. Tarkastustilanteessa eläkeyhtiö tekee yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen, johon yrittäjä sitten voi vaikuttaa antamalla täydentäviä tietoja, jotka työtulon suuruuteen vaikuttavat.
Eniten tämä uudistus varmasti koskee sellaisia yrittäjiä, jotka ovat tietoisesti varautuneet eläketurvaan jollain vaihtoehtoisella keinolla ja pitäneet YEL-työtulon hyvin pienenä tai jopa minimissä. Aloittaville yrittäjille ja yrityksille uudistus varmasti aiheuttaa suuria haasteita, koska päätoiminen yrittäjä tuskin pystyy enää lähtemään liikkeelle ihan (tämän hetken) minimitason työtulolla ja YEL-maksulla. Toisaalta täältä tilitoimiston näkökulmasta myös tulee harmittavan usein vastaan tilanteita, kun työtulo on vaan ajattelemattomuutta ja kokonaistilannetta miettimättä jätetty alusta asti pieneksi ja sitten kun eläkeikä lähestyy, niin liian myöhään herätään siihen, että toimeentuloa eläkkeen ajaksi olisi kertynyt. Eli vaikka uudistus varmasti haasteita aiheuttaa ja yrittämisen aloituskynnystäkin hieman nostaa, niin se postitiivinen asiat tässä on, että yrittäjän pitää säännöllisesti eläkeasiaa miettiä.
Lakiuudistuksen konkreettiset seuraukset varmasti tulevat alkuvuoden aikana konkretisoitumaan ja eläkeyhtiöt laittavat yrittäjille ehdotuksia päivitetystä työtulosta. Uudistuksen lopulliset seuraukset sitten tietysti nähdään vasta pidemmän ajan kuluttua.
Haemme taloushallinnon asiantuntijaa
Haemme taloushallinnon asiantuntijaa yhteistyökumppanimme Choice HR:n kanssa! Tehtäviin kuuluu pääasiassa kirjanpitoa ja palkanlaskentaa.
Lisätietoa ja hakuohjeet löydät täältä: Hakuilmoitus
Eli ei kun hakemaan!
Tositteiden tärkeys kirjanpidossa
Me kirjanpitäjät, välillä kyllästymiseen asti, kyselemme asiakkailta tositteita, vaikka tiliotteelta hyvin näkyy kenelle on maksettu ja minkälainen rahasumma on liikkunut. Tositteiden vaatimukset ja muotovaatimukset tulevat kuitenkin ihan laista. Kirjanpitolain mukaan kirjanpidon kirjauksen on perustuttava tositteeseen sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukaan suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjausten on perustuttava kirjanpitolaissa tarkoitettuihin tositteisiin ottaen lisäksi huomioon, mitä arvonlisäverolaissa säädetään tositteista. Käytännössä siis koko kirjanpito ja sitä kautta tuloveron sekä arvonlisäveron laskenta perustuu tositteisiin. Joten ihan jokainen tosite pitää toimittaa kirjanpitäjälle!
Säästä aikaa ja rahaa lähettämällä kuitit heti
Tuo lakiin perustuva tositteiden kirjanpitoon saaminen ei ole kuitenkaan ainoa syy, joskin tärkein sellainen. Kuitit ja laskut on hyvä lisätä heti maksun jälkeen esimerkiksi puhelimen kuittisovellukseen. Näin kirjanpitäjä voi käsitellä tositteen ajallaan, eikä sinun tarvitse etsiä tositetta jälkikäteen.
Hyviä syitä lähettää tositteet ajallaan kirjanpitoon
- Saat mahdolliset alv-vähennykset tehtyä heti
- Oman ajan säästö, kun kuitteja ei tarvitse jälkikäteen etsiä
- Rahan säästö, kun tilitoimiston ei tarvitse tehdä selvitystyötä (esim. samaa ostotapahtumaa käsitellään useampaan kertaan)
- Kirjanpidon raportit pysyvät ajan tasalla ja tiedät miten yritykselläsi menee
- Vältyt ylimääräisiltä selvityspyynnöiltä, kun verottajan ristiinajot täsmäävät
EU ja rakennusalan käänteinen laskutus – toimita nämä tositteet aina ajallaan
Kirjanpidon lainsäädäntö asettaa tietyt raamit kuittien ja laskujen ajalliselle kohdistamiselle. Tositteen kirjaaminen oikealle kuukaudelle on tärkeää erityisesti rakennusalalla ja EU-ostojen sekä -myyntien kohdalla.
Verohallinto tekee ristiinajoja EU:n sisällä. Mikäli EU-myynnit ja ostot eivät täsmää, niin verottaja lähettää yrityksellesi selvityspyynnön. Samaa menetelmää käytetään myös rakennusalan käänteisen verotuksen kohdalla.
Mikäli myyt palveluita tai tavaraa EU:hun, niin on myös tärkeää ilmoittaa myynnit oikealle kuukaudelle. EU-myynneistä tulee tehdä verottajalle erillinen ALV-yhteenvetoilmoitus, jonka eräpäivä on aina kuukauden 20. päivä. Esimerkiksi syyskuun EU-myynnit tulee ilmoittaa 20.lokakuuta mennessä, eli eräpäivä on paljon aikasemmin mitä tavallisen ALV-ilmoituksen. Päivänkin myöhästymisestä sakotetaan heti (100€).
Vältyt siis turhalta selvitystyöltä ja verottajan rangaistusmaksuilta, kun toimitat EU ja rakennusalan tositteet kirjanpitäjällesi ajallaan.
Myös EU:n ulkopuolelle käytävään kauppaan liittyvät tositteet pitää toimittaa alv:n ilmoittamista ja maksamista varten ajallaan kirjanpitoon, koska tullilta menee joka tapauksessa vertailutieto Verohallintoon.
Kuitti- ja laskumerkinnät – millainen kuitti on riittävä tosite?
Laki asettaa tietyt edellytykset sille, mitä kuitista tai laskusta tulisi käydä ilmi. On tärkeää, että tositteella näkyy selkeästi ainakin:
- Yrityksen nimi
- Y-tunnus
- Tositteen päiväys
- Juokseva tunniste
- Vastaanotettu tuotannontekijä / menotosite
- Luovutettu suorite / tulotosite
- Tavaroiden / Palveluiden määrä tai laajuus
- Kauppasumma
- ALV (alv-kannoittain)
Kirjanpidon kannalta kuitille on myös tärkeää merkitä kulun luonne. Esimerkiksi jos toimitat kirjanpitoon ravintolalaskun, niin merkitse osallistujien nimet sekä onko kyseessä edustuskulu vai esimerkiksi sisäinen palaveri. Kulun luonne vaikuttaa mm. ALV-käsittelyyn, eikä kirjanpitäjä voi tietää millaiseen asiaan tosite liittyy. Sama asia koskee myös esimerkiksi polttoainekuitteja – on täysin eri asia tankkasitko lountoisetuautoa vai ostitko polttoainetta työkoneeseen.
On myös tärkeää toimittaa kaikki kuitin/laskun sivut, jotta tosite olisi riittävä. Lisäksi maksukehotuksiin tulisi lisätä mukaan aina alkuperäinen lasku, mitä maksukehotus koskee.
Käy katsomassa mallikuitti verottajan sivuilta: Täältä
Laskun sisältövaatimus on hieman laajempi. Löydät tarkan kuvauksen verottajan sivuilta: Täältä
Mitä jos tosite on hukassa?
Mikäli tosite on kadonnut lopullisesti, niin pyydä tositteesta kopio laskun lähettäjältä tai kuitin antajalta. Kopion tositteesta saa lähes poikkeuksetta pyytämällä.
Poikkeuksellisesti kaikista pienimmät kuitit voidaan viedä kirjanpitoon yrittäjän oman selvityksen perusteella allekirjoituksella varmennetulla tositteella. Tällöin ei tosin voida vähentää ALV:ta yrityksesi hyväksi.
Pyydä apua, jos et itse ehdi!
Mikäli aikasi ei millään riitä paperitöihin, niin kysy kirjanpitäjältäsi millaisia ratkaisuja tai helpottavia työkaluja sinulle voisi olla tarjolla. Esimerkiksi kuittisovellukset ja sähköinen kirjanpito helpottaa paperitöitä valtavasti. Ohjelmistot maksavat jonkun verran, mutta samalla säästät aikaa ja voit keskittyä omaan liiketoimintaasi.
Procountorin ja Procountor Solon kuukausimaksut veloituksetta vuoden loppuun
Olisiko nyt aika siirtyä sähköiseen taloushallintoon? Procountor & Procountor Solo mahdollistavat helppokäyttöisen taloushallinnon kaikille yrityksille. Procountor-ohjelmiston juhlavuoden kunniaksi Accountor Finago Oy tarjoaa nyt uusille yritysasiakkaille Procountorin & Procountor Solon kuukausimaksut vuoden 2021 loppuun veloituksetta!
Tästä pääset tutustumaan ohjelmistoihin: https://finago.com/fi/
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Juhaan puhelimitse 050 3098 442 tai sähköpostilla [email protected]
Rekry: Kokeneempi taloushallinnon ammattilainen
Haemme taloushallinnon osaajaa pieneen, mutta kasvavaan tilitoimistoomme. Tässä tehtävässä menestyy aktiivinen tekijä, jolla on aikaisempaa kokemusta kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä sekä halu kehittyä työssään. Meillä saat täyden tuen niin päivittäiseen työhön kuin omaan ammatilliseen kehittymiseen ja oppimiseen, tässä koko ajan kehittyvässä kirjanpitäjän toimenkuvassa kehittyvällä alallamme.
Olisipa sinulla tällaisia ominaisuuksia:
-
- Aikaisempaa kokemusta ja itsenäistä osaamista tilinpäätöksistä ja yritysverotuksesta
- Hyvä kokonaiskuva yrityksen talouden osa-alueista
- Hyvä motivaatio, työtä pelkäämätön asenne, organisointikykyä sekä jatkuva halu kehittää itseä
- Olet toiminut eri kokoisten ja eri toimialojen asiakkaiden parissa
- Olet asiakaspalvelutaitoinen ja huolehdit asiakkaista kokonaisvaltaisesti
- Haluat olla asiakkaan luottohenkilö, joka pukee heidän liiketoiminnan luvuiksi, ja siten mahdollistaa yrityksen kehittämisen
- Isoiksi eduiksi katsomme myös muun taloushallinnon osaamisen, kuten palkanlaskentataidot/-kokemus
- Kokemusta sähköisestä taloushallinnosta
- Suuntaa antava tavoitetaso: KLT-tutkinto tai halu kehittyä KLT-kirjanpitäjäksi
Millaiseen tehtävään hyppäät:
-
- Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen
- Saat vastuullesi omat asiakkaat, jotka henkilöityvät pitkälti sinuun, antaen mahdollisuuden vahvojen asiakassuhteiden luomiseen
- Yhdessä tekemistä ja tukea muilta yrityksen jäseniltä
- Toimimista yhdessä, kehitettyjen yrityksen prosessien mukaisesti
- Monipuolinen rooli, jossa olet vahvasti vaikuttamassa yrityksemme kehittämiseen
- Asiakkaidesi kokoluokka saattaa vaihdella yhden henkilön toiminimistä hieman suurempiinkin yrityksiin
- Monipuolinen asiakaskunta mahdollistaa sinulle laajan osaamisen kartuttamisen
- Asiakaskunta koostuu pääasiassa sähköisen taloushallinnon asiakkaista, mutta joukkoon saattaa mahtua joitakin perinteisen taloushallintomallin (tallennus) asiakkaita
- Työtehtävien osalta pääset vastaamaan laajasti taloushallinnon eri osa-alueista kuten kuukausikirjanpidosta, asiakkaan palvelemisesta, asiantuntijatöistä, tilinpäätöksen kasaamisesta ja veroilmoitusten teosta sekä monista muista mielenkiintoisista jutuista.
Mitä tarjoamme:
-
- Hyvän korvauksen hyvästä työstä
- Monipuolisen työn taloushallinnon ammattilaisena ja asiantuntijana
- Vastuuta ja vapautta
- Joustavan tavan tehdä töitä
- Mahdollisuus etätyöskentelyyn – Asuinpaikkakunnallasi ei siis kovin paljon ole merkitystä
- Hyvät työvälineet etätyöskentelyyn
- Tietysti hyvät työvälineet toimistollamme (Sastamalassa) työskentelyyn
- Tosi kivat työkaverit
Aikataulu
-
- Me tarvitsemme sinua nyt. Koska sinulle sopisi?
Jos tämä herätti mielenkiintosi, niin ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai puhelimella numeroon 050 3098 442.
Korona-tilanne ja verotus
Verohallinto tukee yrityksiä tässä haastavassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Monin paikoin työt saattavat olla kokonaan loppu tai ainakin vähentyneet huomattavasti. Toisille yrityksille taas tilanne on saattanut tuoda uusia mahdollisuuksia tehdä liiketoimintaa, joko pitkäjänteisesti tai avuksi selviämään väliaikaisesti haasteiden yli ja ohi. Suurempi osa kuitenkin kamppailee ongelmien kanssa ja tilauskirjat alkavat uhkaavasti lyhentyä. Pienentyneet tulot aiheuttavat haasteita kulujen maksamiseen ja tätä kautta myös verojen maksamiseen. Tässä tehdään pieni katsaus keinohin, joita Verohallinto on antanut helpottaakseen yrityksiä verojen hoitamiseen ja yritystoiminnan jatkamiseen. Muutokset ja kommunikoinnin Verohallintoon pystyy hoitamaan OmaVerossa.
- Ennakkoveroja voi (ja kannattaa) tarvittaessa muuttaa
- Jos yrityksesi tulot ovat pienentyneet koronan takia, ennakkoveroa kannattaa muuttaa. Voit hakea muutosta useamman kerran vuodessa. Ennakkoveroa voidaan nyt poikkeuksellisesti alentaa omalla ilmoituksellasi ilman välitilinpäätöstä tai muita kirjallisia selvityksiä. Myös maksuaikatauluun voi hakea muutosta. Jos veroja on jo erääntynyt, pitää heti hakea maksujärjestelyyn!
- Lisäaikaa veroilmoittamiseen
- Voit tarvittaessa hakea yrityksen tuloveroilmoitukselle tai kiinteistöverotusilmoitukselle lisäaikaa. Lisäaika voidaan myöntää, jos sinulla on erityinen syy, esimerkiksi sairastuminen, jonka vuoksi olet estynyt antamaan ilmoituksen määräajassa.
- Arvonlisäveron takaisinlainaus
- Voit hakea maksujärjestelyn kautta takaisin yrityksesi maksamat arvonlisäverot, joiden eräpäivä oli tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2020. Pyyntö on tehtävä viimeistään 31.8.2020.
- Voit hakea maksujärjestelyn kautta takaisin yrityksesi maksamat arvonlisäverot, joiden eräpäivä oli tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2020. Pyyntö on tehtävä viimeistään 31.8.2020.
- Verojen maksujärjestely
- Voit hakea tilapäisiin maksuvaikeuksiin maksujärjestelyä. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto on helpottanut maksujärjestelyn ehtoja. Heti jos näyttää siltä, että veroja ei pysty hoitamaan, kannattaa hakea maksujärjestelyä.
- Tilanne vaikuttaa tietysti myös työntekijöihin, kun työnteon olosuhteet ovat muuttuneet, työt vähentyneet tai työt ovat kokonaan loppuneet
- Monelle työntekijällä on heikentyneen työtilanteen vuoksi lomautus edessä, jolloin työntantajan kannattaa ohjeistaa työntekijää muuttamaan ja sopeuttamaan omaa verokorttiaan
- Ravintoetua voi määräaikaisesti ajalla 24.3.2020–31.12.2020 käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. (Verohallinto jatkoi voimassaoloa vuoden loppuun saakka 19.8.2020.) Koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vähentämiseksi Verohallinto on väliaikaisesti muuttanut luontoisetupäätöstä, kun ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on estynyt työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona.
- Kasvomaskit verotuksen kannalta:
- Työnantaja voi antaa työntekijälle työtä varten verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä suojavälineitä, kuten kasvomaskeja. Koska tällaiset työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa myös rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, ei verovapauden kannalta ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana, kuten esimerkiksi kodin ja työpaikan välisellä matkalla.
- Verohallinto on linjannut, että maskikuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina työntekijä on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen. Kahden euron vähennyksiin ei tarvita erillistä selvitystä. Maskien kuluja voi vähentää vain niiltä kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta, jotka on tehty Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen 13.8.2020 antaman maskeja koskevan suosituksen jälkeen. Omavastuu kodin ja työpaikan välisissä matkakuluissa on 750 euroa.
Tilanne on kokonaisuudessaan haastava ja haastavana se toistaiseksi jatkuu. Jos yrityksessänne on vähääkään haastava tilanne, niin kaikki annetut mahdollisuudet kannattaa hyödyntää yritystoiminnan jatkumiseksi ja tervehdyttämiseksi. Suunnitelmallinen toiminta ja kehittämistoimenpiteet varmasti helpottavat, mutta umpikujassa olevia yrityksiä sellaisetkaan ei pelasta. Toivotaan kuitenkin, että tilanne menee mahdollisimman nopeasti ohitse ja yritetään parhaamme!
Lähteet:
Verohallinto: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/korona/verohallinto-tukee-yrityksi%C3%A4-koronatilanteessa/
Suomen Yrittäjät: https://www.yrittajat.fi/yrityksen-sopimukset-talous-ja-korvaukset/korona-ja-yrityksen-verotus-621682
Rekry: Taloushallinnon ammattilainen
EDIT 26.1.2020: Taloushallinnon ammattilainen on löytynyt. Jos kuitenkin kiinnostuit työskentelystä Talousvaaka Oy:ssä, niin ota rohkeasti yhteyttä! Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää taloushallinnon osaajia.
Nyt on aika etsiä lisää taloushallinnon osaamista tasapainottelemaan mielenkiintoiseen ja kehittyvään taloushallinnon maailmaan! Hakusessa on asiakasvastuullinen kirjanpitäjä, jonka tärkeimpänä tehtävänä on tuntea asiakkaat ja heidän liiketoimintansa sekä tukea heitä sen kehittämisessä. Olet vastuussa asiakkaidesi kokonaisvaltaisesta palvelusta aina kirjanpidon rutiineista tilinpäätöksiin ja viranomaisilmoituksiin asti, sekä yhdessä asiakkaiden kanssa ratkaiset vastaan tulevat haasteet. Pääset myös laskemaan hieman palkkoja (halutessasi tietysti enemmänkin). Pidämme tärkeänä sitä, että sinulla on kykyä hahmottaa kokonaisuuksia sekä uskallat hyvillä asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidoillasi konsultoida asiakkaitamme heidän taloushallinnon eri tilanteissa.
Olet oikeinkin sopiva tehtävään, mikäli sinulla on jo kokemusta taloushallinnon parissa työskentelystä, mutta tärkeämpää on, että sinulla on ennen kaikkea halua sekä intoa kehittyä omassa työssäsi. Olet ehkä jo oivaltanut, mistä kirjanpidon tekemisessä on kyse tai olet ainakin oivaltamisen partaalla. Odotamme uudelta työkaveriltamme oma-aloitteisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä avoimuutta, aktiivisuutta ja positiivista asennetta sekä työkavereita että asiakkaita kohtaan. Ala on väkisinkin asiapitoinen, mutta työnteon ei tarvitse koko ajan olla niin vakavaa.
Tarjoamme sinulle pienen ja jatkuvasti kehittyvän organisaation mahdollisuudet ja edut sekä alan parhaat työvälineet. Sinulla on hyvä tilaisuus vaikuttaa omaan työhösi ja sen mielekkääseen tekemiseen. Haluamme luoda motivoivan työympäristön, niin että kivet eivät ole kengissä turhaan puristamassa. Huolehdimme sinun hyvinvoinnistasi ja autamme ammatillisessa kehittymisessä. Työpaikka sijaitsee Sastamalassa, mutta tarjoamme mahdollisuuden etätyöhön, joten asuminen muualla ei ole ongelma. Meillä pääset kehittämään yrityksestä sellaista taloushallinnon työpaikkaa, jossa itse viihdyt ja, jossa muutkin viihtyvät.
Jos tämä herätti mielenkiintosi, niin ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai puhelimella numeroon 050 3098 442.
Omistajatiedot ilmoitettava kaupparekisteriin
Omistajatietojen ilmoittaminen kaupparekisteriin on tosiaan alkanut ja useimpien yritysten täytyy ilmoittaa omistajansa (ns. tosiasialliset edunsaajat) kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Ilmoitus tehdään sähköisesti YTJ:n verkkopalvelussa ja se on maksuton.
Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa yli 25 prosentin yhtiön osakkeista tai käyttää yli 25 prosentin äänivaltaa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. Edunsaaja voi myös käyttää määräysvaltaa yhtiössä muulla perusteella, esimerkiksi jonkin sopimuksen perusteella. Yritys voi ilmoittaa edunsaajatietonsa 1.7.2019 alkaen. Aikaa ilmoituksen tekemiseen on vuosi, eli ilmoitus täytyy tehdä 1.7.2020 mennessä. Uusien yritysten velvollisuus ilmoittaa edunsaajat jatkuu tietysti tämän jälkeenkin, kuten myös velvollisuus ilmoittaa viipymättä muuttuneista omistajatiedoista.
Keiden sitten täytyy tehdä tällainen ilmoitus? Kaikkia yhtiömuotoja ilmoitusvelvollisuus ei koske. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy kuitenkin aina tehdä edunsaajailmoitus. Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden täytyy tehdä ilmoitus silloin, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies. Toiminimiyrittäjät, sivuliikkeet ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta. Asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden, yhdistysten, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden ei myöskään tarvitse tehdä ilmoitusta.
Yritysten velvollisuus ilmoittaa edunsaajansa perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa. Sama velvollisuus on kaikissa EU-maissa. Ruotsissa ja Virossa yritysten on jo aikaisemminkin täytynyt ilmoittaa edunsaajansa. Rekisteröidyt edunsaajatiedot ovat saatavissa PRH:n Virre-tietopalvelusta sopimusasiakkaille tai asiakirjatilauksena. Nämä ovat maksullisia palveluita, joita voi siis hyödyntää kuka tahansa, joka on kiinnostunut esimerkiksi yhteistyökumppanin edunsaajista.
Lähde:
Tulolähdejako poistuu yhteisöiltä
Yhteisöjen tulolähdejako poistuu 2020 alkaen. Eduskunta on hyväksynyt yhteisöjen tulolähdejaoun poistamiseen liittyvät lakiehdotukset ja lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2019. Niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Tulolähdejaon poistamisen jälkeen yhteisöjen tulo lasketaan pääsääntöisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan yhteisön toiminnan luonteesta riippumatta. Henkilökohtainen tulolähde poistuu yhteisöjen osalta. Maataloustoiminnan verotus kuitenkin toimitetaan edelleen maatilatalouden tuloverolain mukaan.
Koskee vain yhteisöjä
Kuten todettua, muutos koskee vain yhteisöjä eli tässä tapauksessa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Luonnollisten henkilöiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja yhteisetuuksien verotusta muutos ei koske. Tulolähdejaon poistamisen ulkopuolelle jäävät yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt, muut tuloverolaissa tarkoitetut osittain verovapaat yhteisöt, ulkomaiset kuolinpesät sekä asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt. Näillä yhteisöillä elinkeinoverolakia noudatetaan edelleen vain elinkeinotoimintaan ja tulolähteitä voi siten olla useampia.
Mitä tarkoittaa käytännössä?
Henkilökohtaisen tulolähteen tulona on verotettu esimerkiksi elinkeinotoimintaan kuulumattomien kiinteistöjen tai osakehuoneistojen vuokratulot tai sivutoiminen arvopaperikauppa. Lakimuutoksen jälkeen aiemmin henkilökohtaisen tulolähteen omaisuus muuttuu elinkeinotulolähteeseen lisättyyn uuteen omistuslajiin eli muuhun omaisuuteen. Vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolajin tappiot ja luovutustappiot voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteestä niiden jäljellä olevana vähentämisaikana. Tietysti muutoksen jälkeen myös tulot sekä menot ja menetykset kuuluvat elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.
Veroilmoittamisen osalta henkilökohtaisen tulolähteen tuloista ei enää myöskään tarvitse antaa omaa lomakettaan, vaan veroilmoittaminen menee elinkeinotoiminnan veroilmoitusten mukana.
Vaikutus ennakkoveroihin
Tulolähdejaon poistaminen huomioidaan hakemuksesta 1.7.2019 alkaen määräytyvissä ennakkoveroissa. Eli mikäli vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolähteen tappiot halutaan ottaa huomioon yhteisön tuloverossa, niin pitää ennakkoveroon hakea muutosta. Verohallinto ei tee muutosta viranomaisaloitteisesti. Muutosta haetaan luonnollisesti OmaVerossa.
Muutoksen myötä osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verotus tältä osin selkiytyy, eikä henkilökohtainen tulolähde ole enää kummittelemassa. Pitkään odotettu uudistus siis toteutuu vihdoinkin. Verohallinto antaa vielä syventävää lisäohjeistusta asiasta sekä päivittää muuta ohjeistusta, jossa käsitellään tulolähteitä.
Lähteet:
Perheenjäsenille maksettavat palkat yrityksissä
PK-yrityksissä on paljon perheyrityksiä, joissa työskentelee siten useita samaan perheeseen kuuluvia perheenjäseniä. Tällöin palkkoja laskettaessa ja maksettaessa vastaan tulee erilaisissa tapauksissa poikkeuksia, jotka täytyy ottaa huomioon, kun perheenjäsenen palkkaa maksetaan. Poikkeukset liittyvät palkkojen käsittelyyn eri yhtiömuodoissa, palkkojen vähennyskelpoisuuteen tuloverotuksessa sekä perheenjäsenen sosiaaliturvaan ja palkan sivukulujen käsittelyyn. Asioita käsitellään lähtökohtaisesti tässä juuri näiden tapausten kannalta. Otetaan siis pieni katsaus eri yhtiömuodoittain olennaisimpiin tilanteisiin.
Toiminimi / elinkeinonharjoittaja
Katsotaan asiaa ensiksi palkan vähennyskelpoisuuden ja tuloverotuksen näkökulmasta ja sen jälkeen perheenjäsenen sosiaaliturvan eli palkan sivukulujen näkökulmasta. Pääsäännön mukaan aviopuolisolle ja alaikäiselle lapselle, joka ei ennen verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, maksettava palkka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista (TVL 16§). Eli tähän pätee sama sääntö kuten yrittäjälle itselleenkin, “palkka” yrityksestä otetaan yksityisottoina ja yrityksen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Tuloverotuksessa yritystulo sitten verotetaan puolisoiden kesken. Esimerkiksi jos työpanos yrityksessä on tasan 50% / 50%, niin yrityksen verotettava tulo jaetaan tässä suhteessa yrittäjäpuolisoiden kesken. Tässä oli kyse siis aviopuolisoista ja avopuoliso tuo tähän soppaan hieman oman mausteensa ja avopuolisolle maksettavan palkan käsittely riippuu siitä, onko avopuolisoilla yhteinen lapsi. Jos puolisoilla on yhteinen lapsi, niin avopuolisoa käsitellään, kuten aviopuolisoa ja jos yhteistä lasta ei ole, niin avopuolisolle voi maksaa yrityksen tulosta vähennettävää palkkaa.
Puolison sosiaaliturvaan liittyvien palkan sivukulujen käsittely riippuu tietysti edellä mainituista asioista. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tai toiminimellä toimivan yrittäjän aviopuolison työskentely yrityksessä vakuutetaan YEL:n mukaan. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa yrittäjän aviopuolison vakuuttaminen ei ole pakollista. Aviopuolisolle voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Työttömyysvakuutuksessa YEL-vakuutettu aviopuoliso katsotaan yrittäjäksi, eikä hänen osaltaan tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksuja. Avopuolisoa käsitellään eläkevakuutuksessa, työttömyysvakuutuksessa ja sairausvakuutuksessa kuten aviopuolisoa, joten näiden kannalta ei vaadita yhteistä lasta.
Henkilöyhtiö / Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö
Henkilöyhtiöissä puolison ja perheenjäsenien palkat maksetaan ihan normaalina yrityksen verotettavasta tulosta vähennettävänä palkkana, jos puoliso ei ole yhtiömies. Jos myös puoliso on yhtiömies, niin hän voi tehdä myös yksityisnostoja tai hänelle voidaan maksaa tuloverotuksessa vähennyskelpoista palkkaa. Avainasia tässä tuloverotuksen kannalta on siis onko puoliso yhtiömies vai ei. Yrityksen tulos sitten taas verotetaan sopimuksella sovittujen tulo-osuuksien mukaisesti yhtiömiesten kesken.
Sosiaaliturva ja palkan sivukulut menevät kutakuinkin saman kaavan mukaan. Henkilöyhtiöissä työskentelevä yhtiömies vakuutetaan lähtökohtaisesti YEL:n mukaan. Poikkeuksena on kuitenkin kommandiittiyhtiössä palkkaa vastaan työskentelevä äänetön yhtiömies, joka vakuutetaan TyEL:n mukaan. Palkkaa vastaan henkilöyhtiössä työskentelevä aviopuoliso, joka ei ole yhtiömies, vakuutetaan TyEL:n mukaan. Mikäli ei-yhtiömies aviopuoliso työskentelee henkilöyhtiössä ilman palkkaa, jää hänen työskentelynsä työeläketurvan ulkopuolelle. Samoin käy ilman palkkaa työskentelevän äänettömän yhtiömiehen työskentelyllä kommandiittiyhtiössä. YEL-vakuutettu puoliso ei kuulu myöskään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, eikä työttömyysvakuutuksen piiriin, kuten TyEL-vakuutettu puoliso taas kuuluu.
Sairausvakuutuksessa YEL-vakuutettu yrittäjän aviopuoliso maksaa yrittäjän sairausvakuutusmaksuja ja TyEL-vakuutettu palkansaajan vastaavaa. Avopuolison palkkaa käsitellään eläkevakuutuksessa, työttömyysvakuutuksessa ja sairausvakuutuksessa kuten aviopuolisoa.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiöstä ei voi nostaa yksityisnostoja, kuten toiminimestä tai henkilöyhtiöistä, vaan kaikki maksetut palkat vähennetään yrityksen verotettavasta tulosta. Yrityksen viivan alle jäänyt verotettava tulos verotetaan suoraan yritykseltä ja yrittäjälle, yrittäjän puolisolle tai lapselle maksettava palkka verotetaan heidän henkilökohtaisena palkkatulona.
Eläkevakuutuksessa osakeyhtiössä toimivan yrittäjän aviopuoliso, joka ei ole yrityksen osakas, vakuutetaan aina TyEL:n mukaan. Jos yrittäjän aviopuolisolla on itsellään yksikin osake, johtava asema (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tmv.) yrityksessä ja perheessä yli 50 prosentin omistus tai määräysvalta osakeyhtiössä, vakuutetaan aviopuoliso kuitenkin YEL:n mukaan. Myös johtava asema ja yli 30 prosentin henkilökohtainen omistus tai määräysvalta vievät aviopuolison YEL-vakuuttamisen piiriin. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin YEL-puoliso ei kuulu.
Työttömyysvakuutuksen kannalta asia menee hieman eri kaavalla. Yrittäjäksi työttömyysturvassa katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään yrittäjän aviopuolisoa, joka työskentelee johtavassa asemassa (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tmv.) yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä varsinaisen yrittäjän ja samassa taloudessa asuvien muiden perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määrämisvalta (esim. välillisen omistuksen kautta). Osaomistajana pidetään myös aviopuolisoa, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee yrityksessä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä varsinaisen yrittäjän ja samassa taloudessa asuvien muiden perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta. Yrityksen osaomistaja maksaa palkoistaan osaomistajan työttömyysvakuutusmaksua ja yritys maksaa näiden palkkojen perusteella työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Muissa tapauksissa maksetaan normaali työntekijän ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu. Jotta osaomistaja voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, tulee hänen liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Sairausvakuutuksessa YEL-vakuutettu yrittäjän aviopuoliso maksaa yrittäjän sairausvakuutusmaksuja ja TyEL-vakuutettu palkansaajan vastaavaa. Avopuolisoa käsitellään eläkevakuutuksessa, työttömyysvakuutuksessa ja sairausvakuutuksessa kuten aviopuolisoa.
Perheenjäsenen työttömyysturvaan tulossa muutos
Yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaan on kuitenkin tulossa muutos 1.7.2019 alkaen, jolloin perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi vain, jos hänellä on suoraa omistusta yritysestä tai määräysvaltaa. Perheenjäsentä kohdellaan tästä eteenpäin työttömyysturvan osalta kuten työntekijää, eikä siten kuin yrittäjää.
Eri yhtiömuodoilla on hieman erilaisia ehtoja perheenjäsenille maksettuihin palkkoihin liittyen. Aina kun perheenjäsen aloittaa palkkatyöt yrityksessä, on kiinnitettävä huomioita siihen, että palkka käsitellään oikein. Asia kannattaa siis varmistaa tapauskohtaisesti aina yrityksesi palkanlaskijalta tai jos lasket palkat itse, niin kannattaa kysellä vaikka tilitoimistosta!
Edit 18.3.2019 Lisätty tuleva perheenjäsenen työttömyysturvan parannus
LÄHTEET:
Tuloverolaki 30.12.1992/1535
Laki Elinkeinotulon verottamisesta 24.6.1968/360
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo:n verkkosivut: https://www.elo.fi/yrittaja/tietoa-yel-vakuutuksesta/kenelle-yel-vakuutus
Työllisyysrahaston verkkosivut: https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyottomyysvakuusmaksut/tyottomyysvakuutusmaksuvelvollisuus/
Suomen Yrittäjien verkkosivut: https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yrittaja-ihmisena/yrittajan-toimeentuloturva/perheenjasenen-toimeentuloturva-317986